Raksa Coach kerää kiitosta ja poikii työpaikkoja

Noin vuosi sitten käynnistyneestä Raksa Coach -projektista on kertynyt jo paljon kokemusta, joten nyt on hyvä tilaisuus esitellä joitakin tähänastisia tuloksia tästä uudesta tavasta kotouttaa maahanmuuttajia osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Samalla yksi koulutukseen osallistujista pääsee kertomaan omista kokemuksistaan.

Koulutuksessa käytetty malli, jossa osa viikosta on työssäoppimista ja osa viikosta opiskelua oppilaitoksessa, on toiminut hyvin. Opiskelijoilta on tullut paljon positiivista palautetta siitä, että tässä mallissa uuden oppiminen ei tarkoita pelkästään koulun penkillä istumista. Työssäoppimisen aikana on ollut mahdollista harjoitella niin rakennusalan taitoja kuin suomen kieltä käytännön tilanteissa. Opintoihin kuuluva viikoittainen suomen kielen tunti on mahdollistanut sen, että opiskelijat ovat voineet harjoitella opettajan kanssa sanastoa ja tilanteita, jotka ovat tuntuneet hankalilta työmailla. Työssäoppimisen ja opiskelupäivien yhdistämistä kiittelee myös Raksa Coachin osallistuja Sami Chaabnia (kuvassa), joka muutti kolme vuotta sitten Tunisiasta Suomeen. Sami työskenteli ennen Suomeen muuttoaan kaupan alalla, eli ensimmäisen kosketus rakennusalan työtehtäviin hänelle tuli vasta Suomessa. Alalle hänet houkutteli mahdollisuus oppia uutta ja saada nopeasti uusi ammatti. Koulutus on vastannut Samin odotuksia ja opintojen alkuun sijoittunut neljän kuukauden intensiivijakso oli sopivan mittainen esimerkiksi turvallisten työtapojen opetteluun.

Vaikka opintoja onkin vielä noin kuukauden verran jäljellä, on Samilla tulevaisuuden suunnitelmat selvät. Vakituinen työsopimus harjoittelupaikkaan PS-Tasotyölle takaa sen, että Sami pääsee oppimaan vielä paljon lisää rakentamisesta. Erityisesti Samia kiinnostaa oppia lisää sisävaiheen työtehtävistä eikä tulevaisuudessa ajatus jatko-opinnoista ja rakennusmestarina työskentelystä ole poissuljettu. Sami haluaakin kiittää opettajia, projektia sekä työkavereita PS-Tasotyöllä saamastaan mahdollisuudesta. Menestykseen on vaikuttanut varmasti myös Samin oma asenne, sillä hän kertoo arvostavansa työntekoa ja piti tärkeänä saada töitä Suomesta mahdollisimman pian. Sami kannustaa myös  muita maahanmuuttajia hakeutumaan koulutukseen ja työelämään, vaikka suomen kielen taito ei vielä olisikaan täydellinen. Kielitaitoa voi kartuttaa myös työnteon ohessa eikä ammattisanastoa välttämättä muualla opikaan, muistuttaa Sami. Samin lisäksi projektissa on tullut muitakin työllistymisuutisia. Pauno Voutilainen suoritti syyskuun lopulla rakennusalan perustutkinnon loppuun ja on siitä lähtien työskennellyt harjoittelupaikassaan Laptilla. Onnea myös Paunolle! Toivottavasti syksyn edetessä kuulemme lisää positiivisia uutisia, sillä ensimmäisen Raksa Coach ryhmän opiskelu päättyy lokakuun lopussa.

Teksti ja kuva: Tiina Pursiainen

Raksa Coach -seminaarin terveisiä

Kuvassa vasemmalta Marko Haataja Savon ammatti- ja aikuisopistosta, Tiina Pursiainen Raksa Coach -hankkeesta, Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskuksesta, Jussi Heikkilä Lapti Oy:stä, Markus Pohjoen PS-Tasotyöstä, Marko Piironen YIT Rakennus Oy:stä ja Kimmo Anttonen Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen piiristä.

Pohjois-Savossa viime syksynä käynnistynyt maahanmuuttajien ja työttömien suomalaisten nopeutettu rakennusalan ammatillinen koulutushanke Raksa Coach on päässyt hyvään vauhtiin. Siihen on tähän mennessä tullut 29 koulutettavaa. Heitä on 11 eri kansallisuudesta, eniten burmalaisia ja venäläisiä. Suomalaisia on kuusi. Koulutettavien tausta on hyvin vaihteleva muun muassa kielitaidossa ja ammatillisessa osaamisessa. Osa on ollut Suomessa vasta vuoden, jotkut jo toistakymmentä vuotta.

 

Ensimmäinen ryhmä aloitti viime lokakuussa ja toinen helmikuun lopulla. Elokuun alussa 2016 käynnistynyt hankkeemme on nyt vakiintunut, kertoo hankkeen keskeinen kokoon juoksija, Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen. Anttonen harmitteli Rakennusliiton nihkeää suhtautumista hankkeeseen. Hänen mukaansa kyse ei ole halpatyömarkkinoiden luomisesta rakennusalalle. Vaikka työharjoittelijat ovatkin yrityksille ilmaista työvoimaa, vaatii työpaikkaohjaaminen panostusta myös yrityksiltä. -Harjoittelijat saavat työmarkkinatuen mukaista korvausta valtiolta koulutus- ja harjoittelupäiviltään. Jo yksistään työehtosopimukset estävät halpatyömarkkinoiden synnyn.

 

-Yritysten kiinnostuksen taustalla on huoli työvoiman riittävyydestä, koska rakennusalalta eläköityy kasvavasti työntekijöitä eikä ala jostain syystä houkuttele nuoria ammatilliseen koulutukseen niin hyvin kuin takavuosina kilpailukykyisestä palkkatasosta huolimatta, korosti Kimmo Anttonen.

 

Kielitaito suurimpia haasteita

Raksa Coach -hankkeen etenemistä Kuopion seminaarissa 3. toukokuuta esitellyt projektipäällikkö Tiina Pursiainen kertoi, ettei suurempia ongelmia ole esiintynyt. -Kielitaito on joillekin vielä haaste, mutta täysin suomea osaamattomia saati luku- tai kirjoitustaidottomia ei hankkeeseen ole otettu. Kielitaitovaatimus on osin harkinnanvarainen, sillä rakennusalan työkokemusta saaneilla on siitä joustettu jonkin verran. Englanti on joillekin hyödyllinen apukieli.

 

Pohjois-Savon ELY-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson muistutti, että suomen kielen oppiminen saattaa onnistua monille tehokkaammin työelämässä kuin koulun penkillä. -Kielitaidon karttuminen on keskeistä kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. Raksa Coachissa on yhdistetty toimivasti kotoutumisen keskeisiä elementtejä. Siltä on odotettavissa hyviä tuloksia alkuvaiheen perusteella. Valtion kotouttamisohjelmassa 2016-2019 painotetaan myös ammatillisen kotouttamiskoulutuksen suuntaamista työvoimapulasta kärsiville toimialoille, kuten vaikkapa rakennusalalle. On hienoa, että se on jo lähtenyt uranuurtajaksi uudella käytännönläheisellä kotouttamismallillaan.

 

Tiina Pursiaisen mielestä erityisen ilahduttavaa on varsinkin ulkomaalaisten korkea motivaatio ja hyvä asenne työhön sekä opiskeluun. -Osa olisi halukkaita jo vaativampiinkin rakennusalan koulutukseen ja töihin työmaiden aputöiden jatkoksi. Jotkut työnantajayritykset ovat lupailleet palkkaavansa työharjoittelijoita hyvän työmotivaation ja ammattitaidon kehittymisen ansiosta.

Rakennusliikkeiden edustajilta hyvää palautetta

 

Raksa Coach -seminaarissa esiintyneet rakennusliikkeiden edustajat, Marko Piironen YIT Talonrakennus Savo-Karjalasta, Jussi Heikkilä Lapti Oy:n Itä-Suomen yksiköstä ja yrittäjä Markus Pohjonen PS-Tasotyö Oy:stä kertoivat varsin yksimielisesti hankkeen hyvistä kokemuksista. Pohjonen ilmoitti jopa palkkaavansa syksyllä pari Raksa coach -harjoittelijaa työmailleen. Kaikki kolme korostivat asenteen merkitystä. Heidän mukaansa se on jopa parempi kuin suomalaisilla. Osa harjoittelijoista on päässyt jopa urakkaporukoihin työmailla.

 

Suurimpina haasteina on kolmikon mukaan kielitaito, sillä ulkomaisten harjoittelijoiden suomen kielen taidossa on melkoista kirjavuutta. Osin sama koskee rakennusalan ammattitaitoa. Vahva oppimisen motivaatio auttaa kuitenkin paljon. Jonkin verran on pulmia ollut työpaikkaohjaajien löytämisessä. He ovat keskeisiä henkilöitä harjoittelun onnistumisessa.

 

Savon ammatti- ja aikuisopiston koulutuspäällikkö Marko Haatajan mukaan yksilölliset oppimispolut voisivat olla hyödyllisiä Raksa Coach -hankkeessakin koulutettavien hyvin erilaisten taustojen vuoksi. Vireillä oleva suuri valtakunnallinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistus tähtääkin yksilöllisyyden ja joustavuuden lisäämiseen.

 

Valtakunnallisesti uraauurtava hanke

 Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti pitää Raksa Coach -hanketta valtakunnallisestikin erittäin mielenkiintoisena ja tärkeänä niin rakennusalalle kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle maahanmuuttajien kotouttamisessa ja syrjäytymisen torjunnassa.

-Nyt on tärkeää koota hankkeen hyvät ja parannusta vaativat kokemukset sekä alkaa selvittää toiminnan laajentamista muualle Suomeen. Kokeiluilla voidaan löytää luotettavasti uusia hyviä toimintamalleja laajakantoisessa ja uraauurtavassa asiassa. Kyse on nykyaikaisesta tavasta tehostaa ammatillista kouluttautumista rakennusalaa jatkossa uhkaavan työvoimavajeen torjumiseksi. Parhaimmillaan malli parantaa ja konkretisoi yhteistyötä rakennusalan työnantajien ja -tekijöiden, viranomaisten sekä oppilaitosten kesken.

-Yritysjäsenistössämme on hankkeeseen kiinnostusta eri puolilla maata. Toivottavasti saamme neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa etenemään ripeämmin. Kenties työntekijöiden Rakennusliittokin huomaa hankkeen positiivisten kokemusten myötä, että siitä on hyötyä kaikille osapuolille eikä ole aihetta vastakkainasetteluun, tähdentää Pipatti.

Kuva ja Teksti: Ilpo Lommi

Työpaikkaohjaamisen merkityksestä

Raksa Coach -projektin tavoitteena on kehittää uusi koulutus- ja kotouttamismalli rakennusalan työtehtävistä kiinnostuneille maahanmuuttajille ja suomalaisille työttömille mutta hankkeessa tehdään paljon työtä, joka tuo uutta osaamista myös yrityksille ja niiden henkilöstölle. Projektin koulutusmalliin kuuluu opintoja ammatillisessa oppilaitoksessa sekä pitkä työharjoittelujakso työmailla. Työmaille on koulutettu hankkeen puolesta työpaikkaohjaajia, jotka vastaavat harjoittelijoiden perehdyttämisestä ja ovat päävastuussa ohjaamisesta.

Jotta työharjoittelujakso onnistuu mahdollisimman hyvin niin harjoittelijan kuin yrityksen näkökulmasta, ei ole aivan sama kuinka harjoittelujakso työpaikalla hoidetaan. Harjoittelijoilla voi olla aiempaa osaamista, jonka ansiosta hän pystyy osallistumaan hyvinkin laajasti erilaisiin työtehtäviin. Harjoittelijan osaaminen ja into oppia uutta voivat kuitenkin mennä hukkaan ja pahimmassa tapauksessa yksipuoliset työtehtävät voivat vaikuttaa motivaatioon merkittävästi.


Oppimiselle keskeistä on myös palautteen antaminen ja saaminen. Hyvä työpaikkaohjaaminen perustuu avoimeen ja luottamukselliseen yhteistyöhön, jonka myötä harjoittelijalla on mahdollisuus antaa palautetta myös saamastaan ohjauksesta. Ilman palautetta yritykseltä voi mennä hukkaan kehittämisen paikkoja, jotka eivät tule muuten huomioiduksi.


Kokonaisuutena työpaikkaohjaaminen ei onnistu ilman yrityksen aktiivista otetta, koska hyvään työpaikkaohjaamiseen tarvitaan muutakin kuin ajallinen panostus yrityksen työpaikkaohjaajan osalta. Esimerkiksi ennen harjoittelujakson alkamista on hyvä miettiä isommalla porukalle harjoittelijoille sopivia työtehtäviä ettei homma jää pelkästään yhden ihmisen varaan. Isommissa yrityksissä on myös tärkeää, että organisaatiossa jaetaan työpaikkaohjaamiseen liittyviä käytäntöjä niin, että hyvät kokemukset ja oivallukset eivät jää pelkästään yksittäisten työpaikkaohjaajien omaksi tiedoksi ja kokemukseksi. Panostus työpaikkaohjaamiseen kuitenkin kannattaa, koska samoja oppeja voi soveltaa myös esimerkiksi kesätyöntekijöiden perehdyttämiseen ja ohjaamiseen.



Jos tuntuu, että yrityksessäsi on tarvetta panostaa työpaikkaohjaamiseen, ota yhteyttä Tiina Pursiaiseen tiina.pursiainen(a)rakennusteollisuus.fi


Tiina Pursiainen
Projektipäällikkö
Pohjois-Savon Raksa Coach -hanke

Uusi vuosi käyntiin työpaikkaohjaajien koulutuksella

Tapio Heiskanen Savon ammatti- ja aikuisopistosta kertomassa Raksa Coach koulutuksen sisällöstä yritysten työpaikkaohjaajille.

Raksa Coach -hankkeen edetessä toiminta alkaa näkyä entistä enemmän myös yritysten ja niiden työntekijöiden arjessa. Viikolla neljä käynnistyi työpaikkaohjaajille tarkoitettukoulutus, joka jatkuu vielä keväällä muutamalla puolen päivän mittaisella työpajapäivällä. Ensimmäisen kahden päivän aikana työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistujat saivat lisätietoja yrityksiin tulevista harjoittelijoista ja heidän taustoistaan. Mukana koulutuksessa oli yhteensä yhdeksän osallistujaa kuudesta eri yrityksestä.

Koska Raksa Coach -hankkeen osallistujat ovat suurimmaksi osaksi maahanmuuttajia, käytiin koulutuksen aluksi läpi selkokielen periaatteita. Harjoittelun tavoitteena kun ei ole pelkästään rakennusalan taitojen oppiminen vaan myös suomen kielen käyttäminen työelämässä. Työpaikkaohjaajien koulutus keskittyy myös hyvän perehdytyksen ja työhönopastuksen periaatteisiin. Muita käsiteltäviä aiheita olivat esimerkiksi vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitys oppimisessa ja opettamisessa. Tärkeitä osa-alueita, jotka ovat hyödyllisiä niin suomalaisia kuin maahanmuuttajataustaisia harjoittelijoita ohjattaessa.

Koska harjoittelijat aloittavat työmailla helmikuun lopussa, on työpaikoilla vielä noin kukauden verran aikaa valmistautua harjoitteluun. Esimerkiksi kirjalliset perehdytysohjeet on hyvä käydä läpi jo ennakolta ja miettiä, kuinka selittää monimutkaisimmat asiat selkokielisesti. Harjoittelijoille sopivia työtehtäviä on hyvä miettiä myös etukäteen. Hyvällä perehdytyksellä varmistetaan harjoittelun onnistuminen mutta sillä on myös merkitystä yrityksen työnantajamielikuvan kannalta. Työpaikkaohjaamisen avulla yrityksessä olevaa osaamista päästään myös siirtämään eteenpäin.

Työpaikkaohjaamisen kehittäminen on haaste koko rakennusalalle ja työpaikkaohjaajien koulutukselle on selkeä tarve. Itä-Suomen alueella tehdyn kyselyn perusteella koulutettuja työpaikkaohjaajia on vielä vähän, joten koulutettavaa riittää jatkossakin. Raksa Coachin seuraava työpaikkaohjaajien koulutus järjestetään huhtikuussa. Lisätietoja sisällöstä ja tarkemmasta ajankohdasta saa allekirjoittaneelta osoitteesta tiina.pursiainen(a)rakennusteollisuus.fi.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoille!

Tiina Pursiainen
Projektipäällikkö
Pohjois-Savon Raksa Coach -hanke